Opiskelijoiden yksilöllisyys ohjauksessa

Opiskelijoiden yksilöllisyys ohjauksessa

Erityisopetusta ja -ohjausta tarvitsevat henkilöt, joilla on älyllisiä, aisteihin liittyviä, psykomotorisia, fysiologisia, henkisiä, sosioekonomisia tai muunlaisia toimintahäiriöitä tai rajoitteita. Ohjaustapahtumaa tulee lähestyä oppilaan lähtökohdista ja tarpeista käsin, ei ohjaajan ehdoilla.

Olosuhteet on järjestettävä siten, että erityisoppilas voi elää normaalia elämää, että hänet hyväksytään osaksi yhteiskuntaa tai yhteisöä, johon hän kuuluu ja jossa hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet sekä samat mahdollisuudet käyttää yhteisön palveluja kuin muilla yhteisön jäsenillä. Siten erityisoppilas voi toteuttaa koko potentiaaliaan ja kehittää kykyjään parhaalla mahdollisella tavalla. Jotta erityisoppilas voi integroitua yleiseen kouluun, ihmisten välisten suhteiden tulee perustua ihmisarvon tunnustamiseen, yhteisten arvojen ja oikeuksien tunnustamiseen. Tavoitteet voivat olla seuraavia:

– Lasten, joilla on erityistarpeita, tulee saada opetusta normaalissa koulussa muiden lasten kanssa. Kyseisessä koulussa tulee tarjota erityispalveluja (kuntoutus, kouluterapia, ohjaus, neuvonta, lääkinnällinen ja sosiaalinen tuki)

– Tuen tarjoaminen opetushenkilöstölle ja koulun johtajille integrointiohjelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa

– Sen varmistaminen, että lapset, joilla on erityistarpeita, pääsevät tehokkaasti hyödyntämään koulun ohjelmia ja resursseja (luokkahuoneita, laboratorioita, kirjastoa, urheilukenttiä jne.)

– Ystävyyssuhteiden ja vuorovaikutuksen kannustaminen kaikkien luokan/koulun oppilaiden välillä

– Kaikkien lasten opettaminen ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta

– Lasten vanhempien mielipiteiden huomioiminen ja heidän kannustaminen osallistumaan kouluelämään

– yksilöllisten tukiohjelmien järjestäminen erityisoppilaille

Erityisoppilaiden neuvonta ja ohjaus vaatii erityishuomiota, perusteellista ajattelua, sen ymmärtämistä, että vaikeuksistaan huolimatta nämä lapset tai nuoret haluavat rakentaa itselleen tulevaisuuden ja normaalin elämän niin kuin muutkin.Erityislasten kanssa työskenteleviltä ei vaadita ainoastaan kiinnostusta, tietoja ja taitoja, vaan myös todellista yhteistyökykyä eri tahojen, kuten sosiaalityöntekijöiden, opettajien, koulun rehtorin ja muiden kanssa.

Ohjaajalla on useita ammatillisia kehittämiskohteita:

– Pystyä havaitsemaan jokaisen oppilaan vahvuudet ja hyödyntämään oppilaan sisäistä motivaatiota voimavarana.

– Asettaa kunnianhimoisia tavoitteita, jotka vastaavat kunkin oppilaan yksilöllisiä kykyjä ja taipumuksia

– Tarjota päivittäin jokaiselle oppilaalle olosuhteet, joissa hän voi menestyä

– Tuntea erilaisia ohjausstrategioita ja osata käyttää niitä tehokkaasti

– Toimia yhteistyössä vanhempien ja toisten ammattilaisten kanssa

– Nähdä työskentely jokaisen oppilaan kanssa tilaisuutena kehittyä ammatissa eikä ongelmana, joka pitää ratkaista

– Olla joustava ja osoittaa suurta kärsivällisyyttä.

Lapsia, joilla on fyysisiä, mutta ei henkisiä rajoitteita, voidaan luokitella sen perusteella, millaisia taitoja heissä esiintyy hallitsevina:

Lapset, joilla on “akateemisia taitoja”. He menestyvät opiskelussa, omaksuvat helposti tietoja ja taitoja, varsinkin teoreettisia.

Lapset, joilla on luovia taitoja. Heillä on kyky luoda tieto- ja taitotasoonsa nähden uutta.

Lapset, joilla on “tieteellisiä taitoja”. Heille on ominaista kyky havainnoida, päätellä loogisesti. He käyttävät helposti laskelmia ja symboleja ja yhdistelevät tietoja.

Lapset, joilla on taiteellisia lahjoja. Heillä on kyky kuvitella ja järjestellä symboleja, muotoja, malleja, värejä ja ääniä sekä luoda näiden avulla esteettisiä vaikutelmia.

Lapset, joilla on teknisiä taitoja. Heillä on erityinen kyky käyttää ja keksiä teknisiä esineitä, kyky ymmärtää mekaniikkaa teoreettisella tasolla, ei vain käytännössä. He voivat ratkaista teknisiä ongelmia ja ymmärtää tilasuhteita.

Lapset, joilla on johtamistaitoja. Heillä on kyky ohjata ja opastaa muita, rohkaista ja valmentaa heitä. Heillä on hienotunteisuutta, rohkeutta, kykyä abstraktiin ajatteluun ja asioiden yhdistelyyn.

Lapset, joilla on “sosiaalisia taitoja”. Heillä on kyky muodostaa ihmissuhteita.

Ohjattavan henkilön persoonallisuuden ja ominaisuuksien tunteminen helpottaa ohjaajan työtä.

Hyvä ohjaaja opettaa erityisoppilaille seuraavia elämäntaitoja:
– Tietojen omaksuminen – painopisteen siirtäminen sisällöistä oppimismenetelmiin.”Oppimaan oppiminen” merkitsee sitä, että painopiste siirtyy tietojen jakamisesta “työvälineiden” antamiseen.

– Tekemään oppiminen: ammatin harjoittamiseen tarvittavat taidot ja valmiudet, psykologiset ja sosiaaliset, joita tarvitaan päätöksenteossa ja sopeutumisessa nopeasti ja jatkuvasti muuttuvaan yhteiskuntaan.

– Oppiminen elämään yhdessä muiden kanssa. Yksilö oppii hyväksymään muut ihmiset ja tekemään yhteistyötä heidän kanssaan, ehkäisemään ja ratkaisemaan konflikteja, kunnioittamaan jokaisen ihmisen identiteettiä.

– Kriittinen ajattelu ja vastuun ottaminen itsestä ja muista.

Biela